Rakentamisen vastuullisuusvaatimukset kiristyvät, mutta epätasaisesti. Edelläkävijät kysyvät materiaaleista yhä tarkempia tietoja, ja ympäristötiedon merkitys kasvaa, mutta sen painoarvo vaihtelee yhä selvästi markkinoittain, rakennuttajittain ja hanketyypeittäin. Mitä tilaajat kysyvät nyt ja mihin alan kannattaa varautua huomenna?
Mitä tietoja asiakkaat kysyvät nyt
Kysytyin asia on materiaalin hiilijalanjälkeen liittyvät asiat eli elinkaariarviointi (LCA) ja ympäristöseloste (EPD). Tiedon pitää olla luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista sekä mieluiten kolmannen osapuolen verifioimaa. Yhä useammin arvioidaan myös tiedon kattavuutta: pelkkä valmistusvaiheen tarkastelu tai vanha suunnitteluvaiheen arvio eivät enää riitä.
Yhä useammin huomioidaan myös materiaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet sekä niiden todennettu panos kiertotalouteen.
Lakisääteisten vaatimusten lisäksi osa rakennuttajista asettaa hankkeelle lakisääteistä tiukemman hiilijalanjäljen enimmäisrajan neliötä kohden tai hakee rakennukselle ympäristösertifikaattia, kuten LEED, BREEAM tai Joutsenmerkkiä. Korjausrakentamisessa ja infrassa kehitys on hitaampaa, eikä kaikissa hankkeissa kysytä vielä ympäristöselostettakaan.
Sääntely kiristyy – ja pirstoutuu
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jäsenmailta uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoja viimeistään vuonna 2030. Suomi, Ruotsi ja Norja etenevät samaan suuntaan, mutta eri tahtia:
- Suomi: Raja-arvot ovat jo voimassa. Ne koskevat uusia rakennuksia, joiden rakentamislupaa on haettu 9.1.2026 tai sen jälkeen, ja ne kiristyvät vuonna 2029. Muutamat isot kaupungit ovat lisäksi asettaneet omia, tiukempia rajoja.
- Ruotsi: Uusien rakennusten rakentamisvaiheen päästöt on pitänyt raportoida vuodesta 2022, mutta raja-arvoja ei vielä ole. Ehdotuksen mukaan koko elinkaaren päästöt pitäisi laskea yli 1 000 m²:n uusille rakennuksille vuodesta 2028 ja kaikille uusille rakennuksille vuodesta 2030, jolloin myös raja-arvot tulisivat voimaan.
- Norja: Kerrostalojen ja liikerakennusten materiaalipäästöt on pitänyt laskea vuodesta 2022, mutta raja-arvoja ei vielä ole. Niistä on tehty ehdotus, mutta voimaantulosta ei ole vielä päätetty.
Lainsäädännön lisäksi vaatimuksia tulee monesta muustakin suunnasta, ja kokonaisuus on pirstaleinen. Hollannissa ja Ranskassa EPD:lle on omat kansalliset lisävaatimuksensa, ja esimerkiksi infrahankkeissa Suomen Väylävirasto ja Ruotsin Trafikverket edellyttävät omia tuotehyväksyntöjään. Jokainen tilaaja voi valita viitekehyksensä ja tulkita sitä omalla tavallaan. ”Kaikki on hyvin maa- ja paikkakohtaista. Materiaalitoimittajana vastaamme tarpeisiin hanke kerrallaan”, sanoo Foamitin vastuullisuusjohtaja Tiina Partanen.
Ympäristöselosteen rinnalle kaivataan muuta tietoa
Edelläkävijät kysyvät myös materiaalien koostumuksesta, terveysvaikutuksista ja yrityksen vastuullisuudesta. Yritysten vastuullisuutta mitataan esimerkiksi kansainvälisellä EcoVadis-luokituksella. Ruotsissa rakennustuotteiden kemiallista sisältöä ja ympäristöominaisuuksia arvioivat muun muassa Basta ja Byggvarubedömningen (BVB). Foamit Sweden (ent. Hasopor) on saanut Bastasta täydet pisteet Terveys- ja ympäristöturvallisuus -osiosta.
Mihin rakennusalan kannattaa varautua?
Vaatimukset laajenevat tuotteen hiilijalanjäljestä koko toimitusketjuun ja rakennuksen elinkaaren loppuun.
- Toimitusketjun läpinäkyvyys: materiaalien alkuperä, valmistuksen työolot ja kuljetusmatkat on pystyttävä osoittamaan myös toisen ja kolmannen portaan toimittajien osalta.
- Tiedon laatu: ympäristötiedon on oltava verifioitua, ajantasaista ja koko elinkaaren kattavaa.
- Digitaalinen tuotepassi (DPP): ympäristöseloste muuttuu osaksi teknistä tuotetietoa, joka kootaan yhteen paikkaan.
- Purku ja materiaalitehokkuus: purettavien rakennusten materiaalit on saatava kiertoon ja hyötykäyttöön.
Foamit vastaa muuttuviin vaatimuksiin
Foamit vastaa vaatimuksiin hanke- ja maakohtaisesti. Tuotteille on laadittu kattavat EPD-ympäristöselosteet, ja Suomessa yrityksen vastuullisuus on arvioitu EcoVadis-luokituksella. Vaahtolasi on täysin kiertotaloustuote. ”Toivomme, että tulevaisuudessa sääntely alkaa palkita tuotteita, jotka aidosti tukevat kiertotaloutta”, Tiina Partanen toteaa. Tilaajalle ja suunnittelijalle viesti on selvä: kysy muutakin kuin hiilijalanjälkeä. Selvitä, onko tieto verifioitua ja ajantasaista ja kuinka hyvin toimittaja tuntee toimitusketjunsa.